http://essinkorut.blogspot.fi/

http://www.facebook.com/pages/Essin-korut-ja-kortit/

Otsikko kertoikin varmaan jo kaiken. Ihan kyllä vaan miniloma, joka sekin on jo ahdettu täyteen. Kovin tuli lyhyt tästä viikosta, koska olin töissä vaan keskiviikon ja torstain. Ja nyt huomisen lomalla.

Eilen jo aloittelin vaatehuonen siivousta. Ja sitä on tarkoitus jatkaa. Huomenna on kampaaja 10.30 ja kello 13 jälkeen lehtihaastattelu.  Vähän jännittää. Eipä ole aikaisemmin paljon tuollaiseen tilaisuuteen joutunut.

Muutaman kortin olen sentään saanut aikaiseksi.

Täällä ollaan yhä räkätaudin kourissa. Onneksi vaan minä. Pelottaa vaan niin vietävästi, että se niveltulehdus on tulossa takaisin. Oikea käsi on aamuisin lähes käyttökelvoton, ei voi edes sormia liikuttaa. Öisin en ole voinut kunnolla nukkua kun käteen sattuu. Ensin ajattelin, että se johtuu kaatumisesta. Viime perjantaina töissä kaaduin ja löin ranteeni maahan. Mutta kun samat oireet ovat alkaneet tulemaan myös siihen ranteeseen joka ei osanut maahan.

Kaatuilemistakin on ollut. Perjantaina töissä ja torstainakin liukastuin. Syytin niistä kenkiä, molemmilla kerroilla oli kyllä eri kengät jalassa. Tänään aamulla kompuroin rappusissa ja eiköhän pari tuntia myöhemmin käynyt sama uudelleen. Myöhemmällä kerralla tipahdin kaksi askelta alas ja löin vuorostaan molemmat kädet maahan. Edellisellä kerralla siihen niveltulehdukseen nimenomaan liittyi kaatuilu. Jalat olivat jotenin "löysiä".

Nilkat olivat edellisellä kerralla se ongelma kohta. Kivut olivat pääasiallisesti nilkoissa, samoin turvotus. Kivut säteili nilkoista polviin. Nyt kivut säteilevät ranteista kyynärpäihin.

Sillon kolme vuotta sitten tehtiin kaikki maailman tutkimukset. Kävin yleislääkärillä, sisätautilääkärillä sairaalassa, otetiin kokeet borrelioosia varten, tarkastettiin luomet jne. Kävin myös reumalääkärillä. Reumakokeiden mukaan minulla ei ollut reumaa. Mutta lopullinen diagnoosi oli kuitenkin reaktiivinen niveltulehdus. Parhaiten oireet kuulemma olisivat soveltuneet Stillin tautiin, joka on yksi reumataudeista. Stillin tautiin kuuluvat kuumepiikit, silmien kuivuus, niveloireet ja ihmeellinen ihottuma. Olen taas viime aikoina huomannut, että esim. saunassa iho muuttuu marmorisen näköiseksi. Se oli pari vuotta poissa. Stillin tauti on myös nimenomaan sellainen, että on oireettomia kausia.

Jos mun kädet menee ihan käyttökelvottomiksi niin miten ihmeessä voin käydä töissä. Ainakin vanhainkoti työ pitää toistaiseksi lopettaa. Ja miten voin tehdä käsitöitä, joka on elämäni henkireikä.

Kolme vuotta sitten olin kolme kuukautta sairaslomalla. Päivälääkitys oli 4x Burana 800 mg ja 6 kpl Panacodeja. Ja siitä huolimatta kivut olivat ihan kamalat varsinkin aamuisin.

Minun oli ihan pakko jäädä tänään taas vaihteeksi töistä kotiin. Räkä lentää yhä ja pää on todella kipeä, illalla lämpö kipusi taas 37,4 asteeseen. Nivelet ovat todella kipeät. Kovasti pelkään, ettei kolmen vuoden takaisin niveltulehdus saavu takaisin. Se nimittäin tuli silloin kai influenssan jälkitautina ja oli todella rankka tauti. Neljä ensimmäistä kuukautta niveltulehduksen kanssa olivat pahimmat ja sen jälkeen alkoi helpottaa. Täysin en ole siitä koskaan parantunut. Nyt ranteet ovat taas siinä kunnossa, että vähän pelottaa. Tämän vuoden influenssa on muistaakseni samaa laatua kuin se kolme vuotta sitten ollut.

Mutta asiasta toiseen. Sairaudesta huolimatta kävin aamulla viemässä meidän perheen nuorimmaisen hammashoitolaan. Ja täytyy sanoa, että saimme todella mahtavaa palvelua. En ole itse käynyt Söderkullan hammashoitolassa aikaisemmin. Edellisellä kerralla Paulilla oli mukana vaari.

Paulillahan on diagnoosina kontaktihäiriö. Siitä voin kertoa joskus enemmänkin. Nykyään se näkyy pääasiallisesti siinä, että uudet asiat saattavat olla hankalia, Pauli puhuu vähän huonosti ja ei aina välttämättä ymmärrä kaikkea puhetta. Sosiaaliset taidot ovat vähän niin ja näin. Eteenpäin ollaan kuitenkin menty sellaisilla harppauksilla, ettei asia meidän perhe-elämää hiveästi nykyään häiritse.

Hammashoitaja tarkisti Paulin hampaat ja Paulia jännitti kovasti. Edellisellä kerralla Paulille oli jäänyt kammo hammaskiven poistosta. Kerroin hoitajalle Paulin diagnoosista ja sen jälkeen kaikki sujui aivan loistavasti. Pauli ja hoitaja tulivat mitä parhainten toimeen. Ja hammashoitolasta käveli ulos iloinen ja tyytyväinen poika, jolla ei ole koskaan ollut ainoatakaan reiän alkua ja hammaskivi oli poistettu.